ETUSIVU | SIJAINTI | PALVELUT | TAPAHTUMAT | AKTIVITEETIT (K) | AKTIVITEETIT (T) | LUONTO | SAANA | NÄHTÄVYYDET | KUVIA | KARTTA | YRITYKSET | NORJAAN? | HISTORIA | SOTA | PELI | PALAUTE | LINKIT |

KUVA: Saksalaisten vankileiri 1940-luvulta Kilpisjärvellä. Lisää tietoja saksalaisten toimista Kilpisjärvellä kylähistoriasta.

SOTAMUISTOMERKIT KILPISJÄRVELLÄ
 II Maailmansodan viimeiset tykinlaukaukset

KUVA: Muistomerkki on laattana liuskekivistä tehdyssä paadessa vasemmalla.
Muotkatakan kohdalla valtatien varteen on pystytetty muistomerkki. Siltä paikalta ammuttiin Lapin sodan viimeiset tykinlaukaukset perääntyviä saksalaisjoukkoja vastaan.

Lapin sota (1944-45) ja samalla toinen maailmansota (1939-45) päättyi Suomen osalta Kilpisjärven raja-alueella käytyyn taisteluun. Suomalainen Jalkaväkirykmentti 1 (JR 1) kävi viimeisen taistelun Suomen kamaralla saksalaisen Vuoristojääkärirykmentti 143:n osaston kanssa Iso-Mallan maastossa ja ampui sodan viimeiset laukaukset 27.4.1945.

KUVA: II Maailmansodan viimeisen taistelun muistomerkki Suomen kamaralla lähellä Kilpisjärven Retkeilykeskusta
Jalkaväkirykmentti 1 kävi toisen maailmansodan viimeisen taistelun Suomen kamaralla tällä raja-alueella 27.4.1945.

Eversti Oinosen johtama osasto hiihti 27.4 Kilpisjärven yli ja kohotti siniristilipun kolmen valtakunnan rajapyykille. Lapin sota oli päättynyt.

Pohjan prikaatin kilta pystytti vuonna 1974 Kilpisjärven Retkeilymajan ja Neljäntuulentien risteykseen laatan, johon on ikuistettu kursiivilla kirjoitettu teksti.

Venäläisten sotavankien tekemä tappo Salmivaaran takana
1940-luvulla Siilastuvan ohella kylän toinen asumus oli Harjun mökki Ylä- ja Ala-Kilpisjärveä yhdistävän salmen partaalla. Siellä majailivat Kristianna ja Tuomas, joiden lehmä laidunsi Siilastuvan karjan joukossa. Päivittäistä lypsymatkaa kertyi soutajalle peninkulman verran. Kesällä 1940 kolme venäläistä sotavankia osui karkumatkallaan Harjun pariskunnan mökille ja surmasi vanhukset.

Järämän linnoitus
Lisää sotahistoriaa löydät esimerkiksi Järämän linnoituksesta, 20 kilometriä Kaaresuvannosta Kilpisjärvelle.

KUVA: Keväällä 27.4.2005 pidettiin Kolmenvaltakunnanpyykillä Sodan päättymisen 60 vuotismuistotilaisuus. Sama sotilas nosti lipun salkoon kolmen pyykillä silloin 60 vuotta sitten kuin nytkin. Hän sanoi olevansa edelleenkin mieleltään sama alikersantti kuin silloinkin. © Hilkka Vanhapiha



SOTAMUISTOMERKIT

Kilpisjärven pamaus 1916

KUVA: Kilpisjärven pamauksen muistomerkki on miltei vastapäätä rajavartiostoa, tien varrella, Saanan puolella, 1945 muistomerkin vieressä.
 Tekstinä muistolaatassa lukee:
    Kun painui päät muun kansan, maan,
    Me jääkärit uskoimme yhä.
    6.-7.6.1916
    Jussi Heiskanen
    Immo Relander
    Vilho Suvirinne
    Oiva Johannes Villamo

Ensimmäisen maailmansodan (1914-18) aikana kuljetettiin Norjan satamista Kilpisjärven kautta Suomen Karunkiin (lähellä Torniota) suuret määrät Venäjän rintamille tarkoitettua sotamateriaalia. Parhaimmillaan 1915-16 oli liikenteessä n. 1400 hevosta. Eräänä etappipaikkana oli Siilastuvan majatalo, jonka liepeille oli varastoitu ammuksia, sytyttimiä ja muuta sotatarvikemateriaalia. Samaan aikaan oli Saksassa lähes 2000 suomalaista nuorukaista saamassa sotilaskoulutusta Suomen vapaustaistelua varten.

5.6.1916 Siilastuvalle samosi neljä retkeilykalastajiksi naamioitunutta suomalaista jääkäriä erämaiden kautta. Yövyttyään he poistuivat muka jatkaakseen kulkuaan Norjaan, mutta jäivätkin piileskelemään lähistölle tihutyöt mielessään. Ammusvarasto räjähti 6.6. klo 23.45. Saman tien jääkärit aseella uhaten vaativat tavara-aseman päällikkönä toimineelta merikapteeni Stembergiltä kirjallisen todistuksen tuhoamiensa sotatarvikkeiden määrästä, minkä jälkeen he vetäytyivät Ruotsin puolelle. Muistot räjäytyksestä näkyvät yhä. Siilastuvan vainion liepeellä on röykkiö palanutta ja ruostunutta entisen keisarikunnan omaisuutta.

Kilpisjärven pamauksen muistolaatta kuvaa lieskoja.

LINKKIPANKIN TARJONTAA:
- LAPIN SOTA
- Kilpisjärven historiikin vuosina 1910-1945 sotaan liittyviä tapahtumia
- Kilpisjärven linkkipankki

LÄHTEINÄ: Metsäntutkimuslaitos

ALAKUVA: Sotavuosina saksalainen kone putosi Kilpisjärvelle. Tästä enemmän tarinaa historia-osiosta.