|
 
KUVA: Alajärveä etelään. Alajärvi on Kilpisjärveen yhteydessä Salmivaaran takaisella salmella. Päästä päähän järven selkää on noin 20 kilometriä. Avaraa tilaa hiihtämiseen tai kelkkailuun on siis runsaasti.
|
|
|
Klikkaa kuvaa niin saat Kolmen valtakunnan suurtunturit-esittelyn auki. Kuvasta löydät tarinassa mainitut tunturit.
KILPISJÄRVEN SYNTYTARU
Tarun mukaan Kilpisjärvellä asui kauan sitten jättiläisiä. Niistä jörö Saana ihastui soreaan Malla-neitoon. Häähetkellä,
missä vihkijänä toimi teräväpäinen tietäjä Paras, laiminlyöty kilpakosija Pältsä hälytti häijyt pohjanakat paikalle. Kesken
vihkitoimituksen alkoi hyinen ja kiivas pohjoistuuli ja suunnattomat jäämassat täyttivät tienoon. Viime tingassa Saana kiidätti morsionsa
Malla-äidin syliin, vaan siihenpä jäätyivät kaikin. Surevan neidon kyynelistä syntyi Kilpisjärvi.
KUVA: Kuvattu Saanan huipulta. Alajärvi vasemmalla Yläjärvi oikealla. Muotkatakalta laskeutuvan tien alamäki on
kohdassa missä Alajärvi näyttäisi päättyvän melko keskellä ylhäällä kuvassa, järven vasemmalla puolella. © karesuando.se
Vuosituhansia myöhemmin jäämassat sulivat ja jättiläiset paljastuivat - Saana entistäkin jörömpänä, pyöreäpiirteinen Malla äitinsä ryntäillä.
Kyyneleet virtaavat vieläkin Kitsi-putouksena. Muistot Saanan ja Mallan häistä näkyvät yhä syksyisenä ruskan väriloistona:
karkusalle kaapaisseen lapinväen kirkkovaatteet nimittäin repeilivät tuiverruksessa rinteille ja laaksoihin.
Nuorimmat jättiläisistä vaipuivat ikimäntyjen luurankoina järvien pohjaan ja näkyvät siellä tuhansista ikävuosistaan huolimatta edelleen.
KUVA: Mallan kansallispuistosta läheltä Kolmenvaltakunnanpyykkiä kohti Kilpisjärveä. Saana ei näy kuvassa, jää hieman kuvasta vasemmalle puolelle.
|
|
 |
SAANA
|
KUVA: Saana hieman poikkeuksellisesta näkövinkkelistä, ilmasta Cáhkaljávren päältä.
Perustietoa Saanasta
Nimensä Saana on saanut saamen kielen kääpäsientä tarkoittavasta sanasta.
Nimi viittaa tunturin sienimäiseen hahmoon.
Joidenkin mielestä se muistuttaa enemmän ympäri käännettyä venettä, jonka köli sojottaa kohti taivasta.
Saamen kansalle Saana on pyhä tunturi. Sillä poltettiin uhritulia ylijumala Ukkoselle.
Nykyisin Saanan huipulla sojottaa radioantenni tuikkuvaloineen. Saanan huippu on 1029 metriä merenpinnasta.
Kilpisjärven pinnasta nousua on 556 metriä. Moni luulee, että Saana on Suomen toisiksi korkein tunturi.
Useimmat osaavat nimetä vain Haltin ja Saanan Suomen tuntureista. Itse asiassa Saana on vasta 25. korkein tunturin huippu Suomessa - tosin
hieman laskentatavasta riippuen, eli lasketaanko tuntureita vai huippuja.
Linkkivinkki:
Luettelo Suomen Korkeimmista huipuista.
Puuvyöhykkeet:
Kilpisjärven korkeudella eivät havupuut menesty, tunturikoivukin vain alarinteillä.
Tunturikoivua ei kuvista päätellen ollut Kilpisjärvellä kovin paljoa 60 vuotta sitten.
Liekö ilmaston lämpeneminen aiheuttanut sen, että koivu on alkanut menestymään.
Metsänraja on noin 600 metrin korkeudella meren pinnasta. Sen yläpuolella on paljas alue, paljakka.
Sitä karumpaa maastoa on vaikeakulkuiset rakat, jotka ovat louhikkoisia kivikkoja.
LINKKIPANKIN TARJONTAA:
- Majoitusta Saanan juurella
- Kilpisjärven linkkipankki
Lähteet:
Pekka Matilainen - Viimeisellä rajalla
Alakuvana Saanatunturi nähtynä Kilpisjärven
rantamaita kulkevalta Käsivarrentieltä.
 |
|
|
|
