ETUSIVU | SIJAINTI | PALVELUT | TAPAHTUMAT | AKTIVITEETIT (K) | AKTIVITEETIT (T) | LUONTO | SAANA | NÄHTÄVYYDET | KUVIA | KARTTA | YRITYKSET | NORJAAN? | HISTORIA | SOTA | PELI | PALAUTE | LINKIT |

KILPISJÄRVEN LUONTOTALO
Uudehko Kilpisjärven Luontotalo tarjoaa tietoa ja esitteitä Kilpisjärven seudusta. Siellä on monenmoista tietoa koottuna esimerkiksi Käsivarren alueen, Mallan luonnonpuiston ja Saanan luonnonsuojelu- ja tutkimusalueen luonnosta. Samoin retkeily- mahdollisuuksista sekä Kilpisjärven alueen palveluista ja tapahtumista saat kattavaa ja ajankohtaista tietoa Luontotalosta. Lisäksi Luontotalo tarjoaa:

• Karttoja Suomen, Ruotsin ja Norjan lähialueilta.
• Metsähallituksen kalastus- ja moottorikelkkauraluvat.
• Käsivarren tupien varaukset kuluvalle vuodelle ja avaimet tupiin.
• Paikallisia käsitöitä ja tuotteita, kirjoja ja matkamuistoja.

ITSE KYLÄ
Kilpisjärven kylä on muuttunut muutamassa vuodessa kivaksi lämminhenkiseksi mukavannäköisten hirsihuviloiden tyyssijaksi. Lisää on tulossa lähinnä Salmivaaran puolelle. Kilpisjärven kylä jo itsestäänkin on nähtävyys.

MUOTKATAKKA
Muotkatakka on Suomen maanteiden korkein kohta - 565,6 metriä meren pinnasta. Muotkatakalta tie alkaa laskemaan Kilpisjärven rantaan hyvin jyrkästi ja hieman yli kilometrin laskun jälkeen Saana näkyy ensimmäisen kerran. Muotkatakalla on Lapin Sotaan liittyvä sotamuistomerkki.

LAMMASOAIVIN TUULIMYLLYT
Kemijoki Oy:n tytähtiön Tunturi-Lapin Tuulivoima Oy aloitti kaupallisen tuulienergiatuotannon lokakuussa 1996, jolloin maailman ensimmäinen arktisen tuulipuiston I-vaihe valmistui Kilpisjärven Lammasoaivi-tunturille. Tuulivoimaloihin liittyvää tutkimustoimintaa on harjoitettu Lammasoaivi-tunturilla 36 kilometriä Kilpisjärveltä etelään ja Pelkosenniemen Pyhänturilla sijaitsevilla voimalaitoksilla. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää tuulienergian tuotantoa erityisesti jäisissä olosuhteissa. Tutkimustyön perusteella on kehitetty itsenäisesti toimiva jäänestojärjestelmä, joka seuraa säämuutoksia ja ohjaa automaattisesti siipien pintaan asennettujen lämmittimien toimintaa. Järjestelmän avulla vältytään siipien jäätymisen aiheuttamalta tuotannon menetykseltä.

- Kaksi ensimmäistä pienempää tuulimyllyä on otettu käyttöön vuonna 1997, isompi pari vuotta myöhemmin
- Ne ovat teholtaan 450 kWh, kolmas on 600 kWh
- Napakorkeudet ovat 45 m - 50 m
- Siiven pituudet ovat 17-20 m. Myllyt ovat 3-siipisiä.
- Ne tuottavat sähköä kun tuulta on vähintään 4m/sek
- Tuulen nopeuden ylittäessä 24m/sek, myllyt pysähtyvät turvallisuussyistä
- Suurin mitattu tuulen nopeus Lammasoaivissa on ollut yli 70 m/sek
- Myllyjen sähkön tuotanto riittää koko Käsivarren alueelle
- Myllyt omistaa Tunturituuli Oy.

NÄHTÄVYYDET

KILPISJÄRVEN MONITOIMITALO

Kilpisjärven monitoimitalo on paikallisten olohuone. Se toimii mm. kouluna, terveysasemana ja liikuntasalina. Monitoimitalon edustalla on myös kylän infopiste, josta voi käydä katsomassa tapahtumailmoituksia.

VANHAN LAPINESINEISTÖN NÄYTTELY
Vanhaan lappalaisesineistöön pääsee tutustumaan Kilpisjärven retkeilykeskuksessa sijaitsevassa pienessä historiallisessa näyttelyssä.

KUVA: Raittijärven lappalaisasutusta. © Hannu Rauhala, Kilpissafarit

RAITTIJÄRVI
Raittijärvi on ainoa jäjellä oleva, ympäri vuoden asuttu saamelaiskylä tiettömän taipaleen takana. Sinne järjestetään safariretkiä.

AHDASKURUN MUSEOSILTA
Tämä ainoa Lapin silta, joka säästyi sodan tuhoilta, sijaitsee muutama kilometriä Norjan rajalta Käsivarren tiellä. Se on pohjoisin Suomen 58:sta museotiestä tai -sillasta. Ahdaskurun silta on 1943 rakennettu yksiaukkoinen kiviholvisilta – tyyppinsä ainoa edustaja Suomessa. Silta ylittää pienen kanjonin, kurun. Talvisaikaan koko kanjoni on monen metrin syvyydeltä lumen peitossa, joten talvella siltaa ei näe.

KUVA © Alessandro Dazio

KOLMEN VALTAKUNNAN PYYKKI
Kolmenvaltakunnanpyykillä Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat. Se sijaitsee nyt keinotekoisella saarella Koltajärvessä. Alkuperäinen pyykki oli laaksossa kiinteällä maalla. Sen oli pystyttänyt Ruotsi-Suomen ja Norja-Tanskan välille rajakomissio. 1896 suoritetun rajantarkastuksen yhteydessä ruotsalais-norjalaiset valtuutetut kuitenkin totesivat, että rajaselityksen mukaan matemaattinen leikkauspiste näkyisi olevan järvessä, 160 metrin päässä rannasta. Sen johdosta rakennettiin uusi pyykki keinotekoiselle saarelle. Jäät ja vesi rikkoivat kuitenkin tätä pyykkiä, minkä takia muurattiin jälleen uusi pyykki. Heinäkuussa 1926 uusi Kolmenvaltakunnanpyykki vihittiin.

LÄHTEINÄ: Metsäntutkimuslaitos

LINKKIPANKIN TARJONTAA:
- Nähtävyydet ja matkailukohteet
- Kilpisjärven linkkipankki

ALAKUVA: Kolmen valtakunnan rajapyykki on suosittu käyntikohde niin kesällä patikoiden kuin talvella moottorikelkkaillen tai hiihtäen. © H.Vanhapiha