ETUSIVU | SIJAINTI | PALVELUT | TAPAHTUMAT | AKTIVITEETIT (K) | AKTIVITEETIT (T) | LUONTO | SAANA | NÄHTÄVYYDET | KUVIA | KARTTA | YRITYKSET | NORJAAN? | HISTORIA | SOTA | PELI | PALAUTE | LINKIT |

SAANATUNTURI
Saamelaisten pyhä tunturi - Saana - kipuaa 1029 metrin korkeuteen. Saanan luontopolku on 6 km ja Saanan polku 4 km pitkä patikointirupeama. Lisää tietoja Saanasta.

Näköalapaikkoja Kilpisjärvellä on runsaasti. Jos et halua kiivetä aivan Saanalle asti, niin Salmivaarankin laen näköalapaikalle johtaa luontopolku.

HALTITUNTURI
Suomen korkein tunturi, Halti, sijaitsee muutaman päivän vaelluksen päässä Käsivarren pohjoiskulmalla. Tunturilla on korkeutta 1328m. Talvisaikaan opastettu kelkkaretki Haltille on oiva tapa valloittaa Suomen korkein tunturi.

KUVA: Kuvassa etualalla seisoo Pikku-Malla (738 m) ja taaempana Iso-Malla (942 m). Kuva on otettu Saanalta © Kjetil Pettersen

MALLAN LUONNONPUISTO
Kilpisjärven pohjoispäässä kohoaa Pikku-Mallan ja Iso-Mallan tunturiylänkö harvinaisine kasvi- ja eläinlajeineen. Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue, joka perustettiin jo vuonna 1916. Vuonna 1938 Malla sai luonnonpuiston arvon. 30 neliökilometrin laajuisella alueella kasvaa lähes 300 putkilokasvilajia, joista suurtuntureiden erikoisuuksia ovat lapinalppiruusu, tunturikohokki ja tunturikatkero. Nummia kukittavat myös kultarikka, lapinkuusio, tunturikohokki ja lapinvuokko. Kuvassa on ruohokanukka:

Mallan viehättäviin nähtävyyksiin kuuluu Kitsiputous. Sen juurelle pääsee luonnonpuiston läpi kulkevaa merkittyä polkua. Merkittyjä reittejä on yhteensä 15 km. Mallan luonnonpuiston alueella reitiltä EI SAA POIKETA. Kaikkien kasvien poimiminen sekä marjastaminen ja sienestäminen ovat kiellettyjä.

Kolmen valtakunnan pyykki löytyy luonnonpuiston kulmasta. Mallan luonnonpuisto alkaa aivan Kilpisjärventien varrelta.

Kuva: Kitsiputous © Hilkka Vanhapiha

KITSIJOEN PUTOUS
Kitsijoen putous on Mallan luonnonpuistossa. Kitsinputouksen toinen nimi on Mallan kyyneleet. Koko tarina noista kyynelistä on löydettävissä Saanan sivulta.

TSAHKALJOEN PUTOUS
Tshahkaljoen putous on putouksista Kilpisjärveä lähimpänä. Se löytyy kahden kilometrin päästä kylän keskustasta Tshahkaljärvelle päin - itään.

LUONTOKOHTEET

Kuva: Pitsusputous © Pete Mandelin

PIHTSUSPUTOUS (PITSUS)
Mahtava Pihtsusputous sijaitsee Kalottireitin varrella, Käsivarren erämaassa, noin 45 kilometriä Kilpisjärveltä.

KUVA: Ropinsalmi 40 kilometriä etelään Muotkatakalta tarjoaa mainiot tunturijärvimaisemat. Vastaavia maisemia löytyy Peerasta, lähempänä Kilpisjärveä. Vähemmän kumpuleivana komea järvimaisema on myös Kelottijärvellä Kaaresuvannosta hieman pohjoiseen. Kaikki mainitut paikat ovat Käsivarrentien varrella. Tunturi-Lapissa on hyvin paljon järviä ja ihmekös tuo, kun tuntureilta virtaa keväisin runsaasti sulamisvesiä.

KILPISJÄRVI
Kilpisjärven keskisyvyys on 19,5 metriä. Erään listan mukaan se on keskisyvyydeltään Suomen toisiksi syvin järvi. Järvi sijaitsee 473 metrin korkeudessa meren pinnasta. Vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan noin puoli metriä. Huipussaan vedenpinta on juuri ennen jäidenlähtöä juhannuksen aikaan kun sulamisvedet tuntureilta alkavat virtaamaan järveen. Matalimmillaan vedenpinta on huhtikuussa.

Alajärven pohjukasta kolmen valtakunnan rajalle on noin 20 kilometriä matkaa vesiteitse ja lisäksi kolmen kilometrin patikkaretki. Kilpisjärvi muodostuu Alajärvestä ja Yläjärvestä, jotka yhdistyvät Salmivaaran takana sijaitsevassa salmessa. Järvi on yhteydessä toisaalta Jäämereen, toisaalta Könkämäenon ja Torniojoen kautta Itämereen.

Kilpisjärvi on jääkuoren peitossa keskimäärin 220 vuorokautta vuodesta. Elokuussa veden lämpötila voi nousta yli kymmenen asteen. Suuri, kylmävetinen järvi kätkee syvyyksiinsä arvokkaan kalaston. Siika on kaloista yleisin ja tärkein. Sitä istutettiin järveen 50-60-luvuilla. Harvalukuisina järvessä ui myös harreja, taimenia, rautuja ja mateita.

Kalastava matkailija tarvisee kalastuskortin lisäksi virkistyskalastusluvan, jota myy Kilpisjärven luontotalo.

POROT

Kilpisjärvellä toimii yksi porotila. Poroja näet kuitenkin suurella todennäköisyydellä jo matkan varrella. KUVA © Lapin Tunturiseikkailut

LINKKIPANKIN TARJONTAA:
- Luontokohteet
- Kilpisjärven linkkipankki

ALAKUVA: Talvisia tunturikoivuja. Tunturikoivua ei saa sekoittaa vaivaiskoivuun, joka on vielä tunturikoivuakin matalakasvuisempi. Kilpisjärven alueella ei kasva muuta puustoa kuin nämä kaksi lajia. Tunturikoivut luovat oman erikoislaatuisen leimansa kylälle.