ETUSIVU | SIJAINTI | PALVELUT | TAPAHTUMAT | AKTIVITEETIT (K) | AKTIVITEETIT (T) | LUONTO | SAANA | NÄHTÄVYYDET | KUVIA | KARTTA | YRITYKSET | NORJAAN? | HISTORIA | SOTA | PELI | PALAUTE | LINKIT |

KILPISJÄRVEN KRONIKKA

Kilpisjärvi on varsin nuori kylä, sillä vasta vuonna 1915 tulivat ensimmäiset asukkaat Kilpisjärvelle. Ensimmäinen kiinteä rakennus on vuodelta 1916. Tuo asutus kuitenkin tuhoutui Lapin sodassa. Toisen maailman sodan aikana Kilpisjärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Norjan kautta ja tämän ansiosta Kilpisjärven kylä varsinaisesti syntyi. Kylässä on yksi porotila. Elinkeinoina kylässä on nykyään tutkimusaseman ja rajavartiolaitoksen ohessa pääosin matkailu. Vakinaista väkeä on noin 100. Tunnetuimpia asukkaita ovat olleet kirjailijat Yrjö Kokko ja Väinö Oinonen sekä Justus Montell, metsänvartija, joka rauhoitti Mallan luonnonpuiston. Presidentti Kekkonen oli hyvin usein nähty hiihtovieras.

1500
Kilpisjärvi tunnettiin etappipaikkana Torniosta Yykeänperän eli nykyisen Skibotnin markkinoille matkaavien kauppamiesten keskuudessa.

1628
Ensimmäinen maininta Kilpisjärvestä on veroluetteloissa 1628, Rounalan Lapinkylän (Enontekiöllä) nautinta-alueena. Jonkinlainen polku on kulkenut jo varhain alueen kautta, koska Kilpisjärvi on vanhan Jäämerelle suuntautuvan kauppareitin varrella.

1751
Ruijan alue jaettiin Strömstadin sopimuksella Tanskan, Norjan ja Ruotsin kesken. Sopimuksen myötä syntyi mm. nykyinen Suomen ja Norjan välinen raja.

KUVA: Johan Turin kirjasta Lappernas Liv. Poromiehet siinä poroinensa.

1809
Ruotsi menetti Suomen Venäjälle Haminan rauhassa, jolloin sovittin myös Ruotsin ja Suomen välisestä rajasta.

1896
Koltajärven rannalle matalaan veteen rakennettiin pieni saari rajamerkiksi

1915
Vuonna 1915 tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat Kilpisjärvelle.

1916
Mallan nykyisen luonnonpuiston alue rauhoitettiin senaatin toimesta. 4 suomalaista jääkäriä tuhosi Kilpisjärven rannalla sijainneen venäläisten ase- ja ammusvaraston, joka oli tarkoitus siirtää Tornioon ja Rovaniemelle ja sieltä edelleen itärintamalle. Tapauksen muistomerkki sijaitsee Kilpisjärven tien varrella, Saana tunturin juurella.

Kilpisjärven kylän ensimmäinen rakennus, vähäinen kämppä rakennettiin Siilasjärven rannalle – nykyisen tullin takapuolelle. Se palveli Skibotniin matkaavia markkinamiehiä. Huonon vedensaannin vuoksi tupanen siirrettiin Kilpisjärven rantaan, missä metsäntutkimuslaitoksen nykyinen toimipaikka sijaitsee.

1926
Kolmen valtakunnan rajapyykki pystytettiin aikaisemmin rakennetun saarelman päälle.

1937
Suomen Matkailijayhdistyksen Kilpisjärven retkeilymaja valmistui ja avattiin matkailijoille nykyisen Metsäntutkimuslaitoksen kohdalle. Klikkaa lisää tietoja nykyisen Kilpisjärven Retkeilykeskuksen historiasta heidän sivuiltaan.

1941
Kilpisjärven tie valmistui norjalaisten, suomalaisten ja saksalaisten yhteistyönä.

1942
Jatkosodassa vuonna 1942 saksalaiset liittolaisemme levittyivät Yliperälle. Tälle paikalle perustettiin leiri, johon siirrettiin pääasiassa venäläisiä sotavankeja. Näiden tehtävänä oli rakentaa sodankäyntiin liittyviä varustuksia. Vangit asuivat vanerista kyhätyissä telttamaisissa kojuissa. Tuskinpa paremmat asuinsijat oli vartijoillakaan – yhtä arktiset olot koettelivat molempia. Lapin sodan päättyessä saksalaiset veivät vangit Norjan puolelle. Suomalaiset sotilaat keräsivät vaneritelttojen osat ja pystyttivät ne uudestaan tien varteen ensimmäisiksi majoitus- ja toimitiloiksi rajavartijoille ym. virkamiehille. Sodan aikainen romu pahaisia säilykepurkkeja myöten on kuitenkin säilynyt tähän päivään asti.

Sodan vuosina saksalaisten pääpesäkkeet ja majoitusalueet sijaitsivat alempana laaksoissa, Kilpis- ja Siilasjärven partailla. Erilaisia tähystykseen tai taistoon tarvittavia bunkkereita ja korsuja oli kuitenkin rakennettu kaikkialle tunturiin aina Saanan ja Mallan ylimpiä rinteitä myöten. Vetäytymishetkellä varustukset tuhottiin räjäyttämällä. Sirpaleiset kiviröykkiöt, repaleiset peltikatteet, piikkilangat ja harmaantuneet puiset korsurakenteet kertovat yhä sodanaikaisista tapahtumista.

LENTOKONEEN LOPPU
Syksyllä 1942 yhdeksän saksalaisen Junkers-pommikoneen muodostelma saapui Norjasta ja liihotteli Muurmanskin suuntaan. Kilpisjärven rantamilla jäniksenpauloja virittelyt Urho Viik näki, miten yksi koneista alkoi savuta ilmassa ja putosi ennen aikojaan tievan taa. Ilma-aluksen koko pommilasti räjähti.
Neljän hengen miehistöstä kaksi kuoli välittömästi maahansyöksyssä. Kolmas menehtyi hetkeä myöhemmin maantien varressa, mutta yksi saateltiin Norjan puolelle hoidettavaksi ja selviytyi.
Myöhemmin arvokkaimmat osaset koneen jäämistöstä kiikutettiin talteen. Jäljelle jäänyttä romua hyödynsivät paikkakuntalaiset parhaansa mukaan, mutta aina meidän päiviimme on säilynyt käsin kosketeltavia säpäleitä muistona tuostakin sodan tragediasta.

1943
Ahdaskurun silta valmistui. Se on Suomen pohjoisin museosillaksi luokiteltu silta.

1945
Lapin sodan ja samalla koko 2. maailmansodan päättymisen merkiksi nostettiin Suomen lippu 27.4 kolmen valtakunnan rajapyykille. Jalkaväkirykmentti 1 kävi toisen maailmansodan viimeisen taistelun Suomen kamaralla. Tämän tapahtuman muistomerkki sijaitsee Kilpisjärven tien varrella. Rajavartiosto ja tulli aloittivat toimintansa Kilpisjärvellä. Samana vuonna rakennettiin rajavartiosto, tulli ja TVL- tukikohta.

KRONIKKA

1946
Retkeilymaja saatiin kunnostettua ensimmäisenä Lapin sodassa tuhoutuneena majoituskohteena. Saksalaiset olivat siirtäneet majan Norjan puolelle tukikohdakseen, josta se vaivihkaa siirrettiin takaisin norjalaisten ehdotuksesta. Tämä samainen maja on nykyisen retkeilykeskuksen päässä sijaitseva hirsirakennus, jossa toimi Kilpisjärven luontotupa.

KUVA: Kilpisjärven retkeilymajan kioski 1940-luvun lopussa. Tien rakentaminen on juuri saatu päätökseen. Kuva: Yrjö Metsälä.

1953
Kilpisjärven matkailuhotellin ensimmäinen rakennusvaihe valmistui ja otettiin käyttöön. Lapin retkeilyreitin merkitseminen aloitettiin SMY:n toimesta Kilpisjärveltä, jonne merkittiin viiden tunturin reitti. Nykyisen retkeilykeskuksen rakentaminen aloitettiin.

1958
Kilpisjärven retkeilymaja siirrettiin nykyiselle paikalleen.

n. 1958-60
Kilpisjärvellä on ollut kapulahissi, jonka rakensi Suomen matkailuliitto ry. Hissin tarvikkeet vietiin porolla ja hevosella ylös. Tämä n. 200 metriä pitkä hissi sijaitsi Saanan eteläpäässä puurajan yläpuolella. Diesel-polttomoottori pyöritti teräsvaijeria. Kapulahissi purettiin turvallisuussyistä lopullisesti 1979-80. Ari Asikainen, Esa Aidantasta ja Tommi Long purkivat hissikopin, vaijerit ja muut romppeet. Tiedot Urho Viik.

1959
Kilpisjärven retkeilykeskuksen ravintola avattiin.

1962
Kilpisjärven matkailuhotellin laajennus valmistui. Retkeilykeskuksen laajennus valmistui.

1964
Helsingin yliopiston biologinen tutkimusasema perustettiin.

1966-1970
Metsähallitus rakensi Käsivarren tunturialueelle autio- ja varaustupaverkoston SMY:n laatiman suunnitelman pohjalta.

1973
Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman päärakennus valmistui.

1975
Saananmaja aloitti toimintansa.

1978
Ilmatieteen laitos aloitti toimintansa.

Elli-Marja aloitti taksipalvelut. Elli-Marjan taksi on Kilpisjärven vanhin saman omistajan hallussa oleva yritys.

Samana vuonna myös ensimmäinen kauppa Kilpisjärvellä avasi ovensa.

1980
Retkeilykeskukseen valmistui 10 lomamökkiä. Norjan, Ruotsin ja Suomen matkailujärjestöt tekivät Pohjoismaiden Neuvostolle esityksen uusien rajanylityspaikkojen avaamisesta retkeilijöille, yhtenä niistä Kolmen valtakunnan rajapyykki Norjan, Suomen ja Ruotsin rajalla.

1981
Matkailuhotellin laajennus valmistui. Kilpisjärven kylä liitettiin valtakunnalliseen sähköverkkoon; siihen saakka sähkö oli tuotettu omilla agrigaateilla.

1982
Kilpisjärven ala-aste aloitti toimintansa kylän ensimmäisenä kouluna Saananmajan tiloissa.

1983
Norja ja Suomi sopivat uusista retkeilijöiden rajanylityspaikoista. Uusiksi rajanylityspaikoiksi sovittiin Kolmen valtakunnan rajapyykki ja ns. Muurivaaran mutka Saarijärveltä Haltille suuntautuvan retkeilyreitin varrella.

KUVA: Kilpisjärven Monitoimitalo. 1986
Arktisen rakentamisen projektin tuloksena Kilpisjärvelle valmistui monitoimitalo ja aloitettiin omakotiasuntojen rakentaminen, joka jatkuu edelleen. Koulu muutti monitoimitaloon.

1989
Kilpisjärven Lomakylä (nyk. Lomakeskus) valmistui.

1991
Kilpisjärven retkeilykeskuksen laajennus ja peruskorjaus valmistui.

1992
Kilpahiihtäjien valmentautumista varten avattiin Jeahkas-tunturille viimelumen latu, jossa voi hiihtää juhannukseen saakka.

1993
Kalottireitti avattiin 2. syyskuuta Norjan ja Ruotsin kuningasparin sekä Suomen presidenttiparin ollessa läsnä. Avajaistilaisuus pidettiin kolmen valtakunnan rajapyykillä. Norjan, Suomen ja Ruotsin alueella kulkevan retkeilyreitin pituus on lähes 800 km ja se ylittää valtakunnan rajan yhdeksän kertaa.

1994
Kilpisjärven luontotupa aloitti toimintansa 1994 nimellä Opastuspiste Siilastupa. Luontotuvalta saa tietoa Käsiverran ja Kilpisjärven alueen retkeilystä.

Tuulan pitopalvelu ja tunturicatering aloitti toimintansa.

1998
Loma-asuntojen rakentaminen aloitettiin Kilpisjärven Salmivaaran rantakaava-alueelle.

Tuulan Kahvila-Ravintola siirtyi Kilpisjärven Lomakylän alueella vuonna 1996.

1998-2000
Tien perusparannus, jonka yhteydessä Kilpisjärvi sai katuvalot ja jalkakäytävän.

2001
Suomi liittyi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa 25.3.2001 Schengen-alueeseen.

2003
Kilpisjärven Luontotalo valmistui. Siilastuvan Opastuspisteen aiempi Luontotuvan toiminta jatkuu nyt hienossa panoraamaikkunallisessa Luontotalossa. Kilpisjärven asemakaava valmistui. Kunnallistekniikkaa alettiin rakentaa.

Elli-Marja laajensi taksipalvelut myös linja-autokuljetuksiin.

2004
Lomakylä Haltinmaa aloitti toimintansa.

2005
Kilpisjärven Tunturimajat aloitti toimintansa. Kilpisjärven Lomakylä muuttui laajennuksen myötä Kilpisjärven Lomakeskukseksi.

Uusi hieno ravintola Cafe Restaurant Ida-Sofie valmistui ja alakertaan tuli mm. postin toimipiste.



LÄHDE: Kilpisjärven Luontokeskuksen materiaalit sekä Metlan Kilpisjärven aluetta koskeva-esite

ALAKUVA: Kilpisjärven kylää
vuonna 2005. Saanan ylväs profiili vasemmalla.