ETUSIVU | SIJAINTI | PALVELUT | TAPAHTUMAT | AKTIVITEETIT (K) | AKTIVITEETIT (T) | LUONTO | SAANA | NÄHTÄVYYDET | KUVIA | KARTTA | YRITYKSET | NORJAAN? | HISTORIA | SOTA | PELI | PALAUTE | LINKIT |

Linkkivinkki: Lentokoneella vaikka toiselle järvelle tai muuten vaan ilmaan

RISTEILYT
Kolmen valtakunnan rajapyykille Kilpisjärven kylän keskustasta pääsee M/S Malla risteilyaluksella. Laituripaikkana toimivan Kolttalahden pohjukasta on kolmen kilometrin kävely rajapyykille. Laiva lähtee Retkeilykeskuksen rannasta kolme kertaa päivässä kesäkuulta elokuulle. Kuvan taustalla näkyy Saana.
Linkkivinkki: Risteilyt

VALOKUVAUS
Valokuvaajalle Kilpisjärvi on todellinen ihmemaa. Värit, säätilavaihtelut, valoisuuden vaihtelu, avarat maisemat, korkeuserot, erikoiset kasvit ja abstraktinomaiset luonnonpiirteet ovat kaikki omiaan antamaan kuvauselämyksen vailla vertaa. Todennäköisesti haluat teettää yhdestä tai useammastakin otoksestasi suurennoksen. Näiden sivustojen kuvamateriaalin kirjo antaa pieniä viitteitä mahdollisuuksista. Hilkka Vanhapiha järjestää kuvausretkiä kesällä nimikkeellä "Valloita tunturit valokuvaten". Suuri osa sivujen kesäkuvista on Hilkka Vanhapihan ottamia.
Linkkivinkki: valokuvaus

LUONTOBONGAUS
Kilpisjärven erikoiset linnusto ja kasvisto ovat hyvinkin tutustumisen arvoisia.
Linkkivinkit: 1) Luontokohteet - kasvisto ja linnusto
2) lintubongaus

KALASTUS

Rautu
Yliperän kiinnostavin kalalaji on rautu. Hyvät rautupaikat sijaitsevat kuitenkin hieman kauempana, sillä rautua esiintyy järvivesissä joissain syrjäisimmissä pikkujärvissä aina 500 metriin asti ja yleisemmin 700 metrin korkeudesta ylöspäin. Jokivesissä raudun esiintyminen alkaa hiukan ylempänä, noin 600 metrissä. Yli 800 metrin korkeuksissa rautu on käytännössä ainoa kalalaji.

Suurehkon rautujärven kuten Somaslompolon, Sieddesaivan, Pitsusjärven, Luohtojärven tai Salmijärven rantaa piiskaamalla saattaa rautu iskeä kiinni. Järville pääsee näppärästi lentämällä Kilpisjärveltä vesitasolla.

Taimen
Taimenta on joskus hyvinkin paljon sopivan syrjäisissä järvissä esim. Tsertejärvellä tai Harrijärvellä. Muiltakin suunnilta taimenjärviä toki löytyy.

Harjus
Harjus on yleisin saaliskala Kilpisjärven seudulla. Se on myös melko hyvän kokoinen, tyypillisesti 300-500 grammaa. Laji on levinnyt 600-700 metriin asti käytännössä kaikkiin joki- ja järvivesiin.
Linkkivinkki: kalastus

LINKKIPANKIN TARJONTAA:
- Aktiviteetit ja tapahtumat
- Ohjelmapalvelut
- Vuokraamot
- Harrasteet
- Luontokohteet
- Mahdollisuuksia lähialueilla
- Nähtävyydet ja matkakohteet
- Kilpisjärven linkkipankki

AKTIVITEETIT KESÄLLÄ JA SYKSYLLÄ

RETKEILY JA VAELLUS
Vaellusmaastona Yliperän maastot ovat pääsääntöisesti helppoja, sillä rinkkavaelluksia häiritsevä korkea kasvillisuus puuttuu. Hankaluuksia aiheuttavat pitkään jatkuvat kivikot, suot, tunturikoivikot siellä missä niitä on ja paikoin myös korkeuserot sekä suurimpien jokien ylitykset.

Kivikkoja on kahdenlaisia, mukavia ja ikäviä. Karkeasti raja helpon ja vaikean kivikon välillä menee noin 800-900 metrissä, kaikki maasto siitä ylöspäin on vaikeaa, useimmiten pelkkää kiveä.

Suurtuntureiden juurella olevat laajat nummimaiset alueet ovat paikoin nautinnollisia kävellä ja pienen kivipinnoitteenkin kanssa yleensä helppoja, koska kivien välissä kasvaa nurmi.

Haltin vaellukset
Viiden, kuuden päivän retki Suomen korkeimmalle tunturille, Haltille, 45 kilometrin päässä, asettaa kulkuvarusteet ja kunnon koetukselle. Vaivannäöstä palkkana ryhmä näkee Meekojärven vaikuttavan pahdan, hiukan sivuun reitiltä jäävän Saivaaran muodot, Annjalonjin jyrkät seinämät, pakollisen Pitsuskönkään putouksen, sekä viileän ja tuulisen Pitsusjärven suojattomat rannat. Edestakainen matka Kilpisjärveltä Haltille Kalottireittiä on noin 110 km.

Pikku poikkeaminen kuitenkin kannattaa. Termisjärven suunnalla liikuttaessa jo Salmikurussa käyminen ja erityisesti Kutturankurun päällä piipahtaminen ovat vaivannäön arvoisia.

Haltin reitin varressa saa lisää elämyksiä vaikkapa piipahtamalla Saivaaran laella itäkautta, Meekovaaran olkapäällä, josta avautuu hieno näkymä Porojärven laaksoon. Muita mahdollisia pistäytymisiä voisivat olla oikaisemalla Kahperusvaarojen itäreunaa Pierfajärven kautta Pitsuskönkäälle.

Haltitunturin päällä Haltin valloittajat voivat laittaa nimensä Haltin kirjaan.

Kalottireitti
Kalottireitti on Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueille merkitty kesävaellusreitti. Reitti alkaa Norjan Kautokeinosta ja jatkuu Suomen käsivarren tunturialueen läpi Kilpisjärvelle ja sieltä edelleen Norjaan ja Ruotsiin. Kalottireitti päättyy Norjassa Sulitjelmaan ja Ruotsissa Kvikkjokkiin. Reitin yhteispituus on yli 800 km. Suomen osuus Kalottireitistä on noin 70 km.

Kalottireitti jatkuu Kilpisjärveltä koilliseen kohti Haltia ja länteen Kolmenvaltakunnanpyykin kautta Ruotsiin ja Norjaan. Suomen korkeimmalle tunturille Haltille pääsee Kalottireitistä Pihtsusjärvellä erkanevaa pistoreittiä pitkin. Edestakainen matka Kilpisjärveltä haltille on noin 110 km.

Metsähallituksella on Haltin reitin varrella perusvarusteisia autiotupia, joita voi Luontokeskuksesta varata.
Linkkivinkki:VAELLUS

KUVA: Näkymää Saanalta Mallalle ja Kolmenvaltakunnanpyykille päin. © Antti Luokkanen

SAANALLE NOUSU
Hyvin ilmeinen Kilpisjärven aktiviteetti on Saanalle nousu. Patikointi alkaa Retkeilykeskuksen pihasta. Aikaa tähän kannattaa varata vähintään 2 tuntia. Nousu vie useinkin tunnin. Ennen Saanalle kiipeämistä kannattaa tutkailla läpi Saanan luontopolun esite.

LÄHTEISTÖ:
* Arto Kojo, Fishing Fanatics
* Metsähallitus

ALAKUVA: Saivaara on kummallinen muodostelma Meekonjärven rantamilla. Se on tavoitettavissa näppärästi lentokoneella, mutta sen laelle voi itäkautta nousta Halti-vaelluksen varrella. Saivaaran päälle on tehty presidentti Urho Kekkoselle muistomerkki.